Vesiuutisvuoto-blogi vesialan trendeistä ja kuumimmista puheenaiheista!

Niina istuu
 

Mikä on sinun typpijalanjälkesi?

Ruuan tuotanto, kulutus ja ruokahävikki ovat suurimpia ympäristön typpikuorman lisääjiä. Typpijalanjälkilaskurilla näet kuinka suuri kuormittaja olet ja miten voit vähentää omaa jalanjälkeäsi.

Lue artikkeli…

Kommentit pois päältä artikkelissa Mikä on sinun typpijalanjälkesi?

Popsi popsi protskua!

Keittäminen ei hävitä simpukoiden kemikaalijäämiä

Blue mussel

Sinisimpukat suodattavat tunnissa lävitseen 1,8 litraa vettä. Niihin kertyy helposti veden epäpuhtauksia. Simpukoiden keittäminen tai höyryttäminen ruuaksi ei hävitä niihin kertyneitä kemikaaleja.

Lue artikkeli…

Kommentit pois päältä artikkelissa Keittäminen ei hävitä simpukoiden kemikaalijäämiä

Risteilijät kuormittavat Itämerta lääkeaineilla ja hormoneilla

Itämerellä seilaavat risteilijät saavat dumbata käymälävetensä ja harmaat vetensä käsittelemättöminä mereen. Niiden mukana hulahtaa veteen lääkeaineita, hormoneita ja kosmetiikkaa.

Itämerellä seilaavat risteilijät saavat dumbata käymälävetensä ja harmaat vetensä käsittelemättöminä mereen. Niiden mukana hulahtaa veteen lääkeaineita, hormoneita ja kosmetiikkaa.

Lue artikkeli…

Kommentit pois päältä artikkelissa Risteilijät kuormittavat Itämerta lääkeaineilla ja hormoneilla

Ruusuja ja risuja vuoden 2014 suoritukselle

Meikkipussin sisältö päivittyi vuoden aikana ekologisemmaksi. Mutta kuinka kävi Vienon perheen muiden kemikaalien kanssa?

Meikkipussin sisältö päivittyi vuoden aikana ekologisemmaksi. Mutta kuinka kävi Vienon perheen muiden kemikaalien kanssa?

Lue artikkeli…

Kommentit pois päältä artikkelissa Ruusuja ja risuja vuoden 2014 suoritukselle

Kosmetiikan triklosaani vaarantaa ihmisen ja ympäristön terveyden

Kosmetiikka on loppumaton lähde meille ihmisille ja erityisesti ympäristölle haitallisia aineita. Säilöntä- ja antimikrobisena aineena käytetty triklosaani on yksi tällainen aine. Sen pitoisuuden turvallinen raja vesistöissä on arvioitu olevan erittäin alhainen, vain 1,4 ng/l (Äystö 2014). Selkokielellä tämä tarkoittaa 1,4 grammaa triklosaania tai n. puoli litraa triklosaanipitoista suuvettä 100 m x 100 m x 100 m –kokoisessa vesikuutiossa. Tämä määrä vettä vastaa suurin piirtein Turun talousalueen ihmisten vuorokausittain tuottamaa jäteveden määrää. Lue artikkeli…

8 kommenttia »

FAQ: Lääkeaineiden vaikutukset eliöihin

Kuukausi takaperin olin vieraana YLE:n aamu-tv:ssä keskustelemassa lääkeaineiden vaikutuksesta Itämeren eliöihin. Kymmenminuuttisen pläjäyksen voit katsoa YLE Areenasta. Sittemmin olen saanut tasaisesti yhteydenottoja toimittajilta lääkeaineiden ympäristöhaitallisuuteen liittyen. Kokosin tähän kirjoitukseen aiheesta usein kysyttyjä kysymyksiä sekä tietysti myös vastaukset näihin. Lue artikkeli…

Kommentit pois päältä artikkelissa FAQ: Lääkeaineiden vaikutukset eliöihin

Sinä SAAT vaikuttaa!

Mietin maailman epäoikeudenmukaisuutta ja luonnon tuhoutumista – en halua meille esimerkiksi toista autoa – mutta paasaaminen ja pahan olon tuottaminen eivät ole minusta paras tapa murtaa ihmisten muuria.” Näin kertoi Anna-lehden haastattelussa Siskonpedistä ja Hyvistä ja huonoista uutisista tuttu näyttelijä Niina Lahtinen. Lue artikkeli…

2 kommenttia »

Tyhmyys on rikkonut ympäristömme -ehkä lopullisesti?

Söimme juuri lasten kanssa iltaruokaa, kun poikani huomautti, että lautaseni oli rikki.  Jo (liian) monta makaronilaatikkoannosta nähneestä lautasesta oli tosiaan reunasta lohjennut pala. Poika 3-vuotiaan varmalla ”äitini pystyy kaikkeen”-asenteella käski minua korjaamaan lautasen. Selitin hänelle, että tätä ei pysty korjaamaan, se nyt vaan on rikki. Vastattuani sataan ’miksi’-kysymykseen hiljennyimme taas mussuttamaan ilta-apettamme. Lue artikkeli…

2 kommenttia »

Ympäristöystävällinen uuden vuoden tavoite

Vuoden vaihtuessa kuulee läheisiltään kahdentyyppisiä lauseita. ”Ensi vuonna mä lupaan laihtua kymmenen kiloa, alkaa karkkilakon ja liikun joka päivä. Aloitan heti huomenna!” tai sitten ”En tee mitään lupauksia, en oo koskaan tehny, enkä koskaan tee, pöh!”. Itse olen vaihdellut näiden kahden vaihtoehdon välillä vuosien varrella ja todennut, että molemmat tavat ovat huonoja. Pelkkä lupausten laukominen on ihan tyhjästä, mutta toisaalta taas uuden vuoden lupausten dissaaminen vapauttaa liikaa vastuusta pohtia asioiden nykyistä tilaa. Ja erityisesti sitä tilaa, mihin haluaisi päästä! Jokin välimalli tai uusi ajattelutapa olisi siis paikallaan. Lue artikkeli…

Kommentit pois päältä artikkelissa Ympäristöystävällinen uuden vuoden tavoite