Vesiuutisvuoto-blogi vesialan trendeistä ja kuumimmista puheenaiheista!

Niina istuu
 

Video jäteveden sisältämistä haitallisista aineista

Olen huomenna taas menossa luennoimaan jätevedestä ja sen puhdistamisesta. Tuttavani tutustutti minut hauskaan ohjelmaan, jolla voi tehdä piirrosfilmejä ihan itse (Sparkol Videoscribe). Innostuin tietty ihan mahottomasti ja väkertelin luennon alussa näytettäväksi tajunnanräjäyttävän pläjäyksen jätevedestä ja sen haitallisuudesta. Voit katsoa sen You Tubesta.

Kommentit pois päältä artikkelissa Video jäteveden sisältämistä haitallisista aineista

Kalifornia viimeistelee lainsäädäntöä turvallisempien kuluttajatuotteiden puolesta

Osallistuin männä viikolla mielenkiintoiseen webinaariin. Aiheena oli ”California Safer Consumer Products Regulation”. Webinaarin järjesti ChemicalWatch. Kaliforniassa ollaan radikaalisti uudistamassa haitallisia aineita koskevaa lainsäädäntöä. Tulossa olevissa uudistuksissa on kaksi hienoa piirrettä:

1. Huomio kiinnittyy kemikaalien sijasta tuotteisiin.

2. Tuotteita, jotka sisältävät haitallisiksi listattuja kemikaaleja ei suoraa päätä kielletä, vaan valmistajien on tehtävä ns. ”Alternatives Analysis” eli raportoitava, miten haitalliset aineet tullaan tuotteessa korvaamaan. Tällä pyritään estämään sitä, etteivät korvaavat kemikaalit ole alkuperäistä ainetta haitallisempia.

Lue artikkeli…

Kommentit pois päältä artikkelissa Kalifornia viimeistelee lainsäädäntöä turvallisempien kuluttajatuotteiden puolesta

Paheelliset parabeenit!

Parabeenit ovat säilöntäaineita. Niillä on antimikrobisia vaikutuksia, ne ovat vesiliukoisia ja edullisia. Niitä käytetäänkin laajasti erityisesti kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa. Kuluttajien tietoisuuteen parabeenit ovat tulleet erityisesti sen jälkeen, kun yhä useampi valmistaja on alkanut markkinoimaan tuotteitaan parabeenittomina. Itse kävin lävitse purnukkavarastoani ja löysin muutaman esimerkin:

Niinan purnukkakokoelman itseään parabeenittomiksi mainostavat tuotteet. Lue artikkeli…

Kommentit pois päältä artikkelissa Paheelliset parabeenit!

Lääkeaineita ensimmäistä kertaa EU:n ympäristölainsäädäntöön

Kymmenen vuotta sitten minulle sanottiin, ettei lääkeainejäämistä ympäristössä tule ikinä olemaan ongelmaa Suomessa. Sanottiin siis ihan suoraan, että valitsemani aihe väitöstutkimukselle on turhaa ja tuhoon tuomittua. Nyt varmaan voisi tokaista epäilijöille, että mitäs mä sanoin! Euroopan Unioni on nimittäin ensimmäistä kertaa ikinä noteeraamassa lääkeaineita ympäristölainsäädännössään. Lue artikkeli…

Kommentit pois päältä artikkelissa Lääkeaineita ensimmäistä kertaa EU:n ympäristölainsäädäntöön

Hajusteet ovat haitaksi ihmisille ja ympäristölle

Parisen viikkoa sitten kirjoitin kosmetiikan uv-suoja-aineiden haitallisuudesta ymparistölle. Nyt ajattelin saarnata kosmetiikan ja pesu- ja puhdistusaineiden hajusteista. Hajustekemikaaleja on käytössä yli 5000 erilaista. Osa niistä on erittäin allergisoivia tai herkistäviä. Itse esimerkiksi saan helposti migreenin tai kamalia aivastuskohtauksia joistakin tuoksuista. Kosmetiikassa ja pesuaineissa hajustekemikaaleja ei yleensä tarvitse nimetä ja usein niissä onkin vain merkintä AROMA, FRAGRANCE tai PARFUM. EU on kuitenkin määrännyt, että 26 yleisimmin allergisoivaa tai herkistävää ainetta on ainelistassa lueteltava. Listan löydät täältä. Lue artikkeli…

1 kommentti »

Onko deodorantissasi UV-suoja?

Yllättävän monet kosmeettiset tuotteet sisältävät kemiallisia UV-suoja-aineita. Kesäkuumalla auringon porottaessa onkin ymmärrettävää, että suojaamme ihomme aurinkorasvoilla. Mutta marraskuun hämäryydessä näiden aineiden läästriminen iholle (tai hiuksiin) on aivan turhaa. Rasitamme kehoamme ylimääräisillä kemikaaleilla ja lisäksi monet kemialliset UV-suoja-aineet ovat ympäristölle haitallisia. Ne häiritsevät kalojen hormonitoimintaa sekä kertyvät eliöihin. Lisäksi monet niistä ovat huonosti biohajoavia ja läpäisevät jätevedenpuhdistuksen. Lue artikkeli…

2 kommenttia »

Poistuako vai eikö poistua? Kas siinä vasta pulma.

Kun jokin asia poistuu tai on poissa, se tuntuu kovin lopulliselta. Usein sen ajatellaan tarkoittavan jotain negatiivista tai surullista. Jos meille tärkeä ihminen on poissa, se on ikävää ja ahdistavaa. Ympäristöasioista puhuttaessa poissa oleminen ja poistuma taas ovat yleensä hyviä asioita. Me yritämme parhaamme mukaan poistaa jätevedestä haitallisia aineita tai poistaa aineiden haitalliset vaikutukset ympäristölle. Usein kuitenkin unohdumme tuijottelemaan vain pitoisuusmittausten tuloksia. Jos ainetta oli alussa 100 yksikköä ja lopussa 0 yksikköä, hypimme riemusta ja kerromme, että vaarallinen aine on poissa. Itsekin olen syyllistynyt tähän lukujen luomaan harhakuvitelmaan. Kuten poissa oleva läheisemmekin elää muistoissamme, myöskin vaaralliset aineet jättävät oman jälkensä ympäristöönsä. Poistuman sijaan meidän on alettava puhua muuntumisesta.  Tässä pari esimerkkiä siitä, mitä muuntuminen tarkoittaa ja miksi poistumisesta puhuminen on vaarallista: Lue artikkeli…

Kommentit pois päältä artikkelissa Poistuako vai eikö poistua? Kas siinä vasta pulma.

Saisiko olla antibiootein kyllästettyä lihahöyhenjauhoa?

Kun broileri kokee loppunsa ruokatehtaan teurastamossa, kolmasosa puluparasta on ihmiselle syömiskelvotonta. Eli höyheniä, nahkaa, kynsiä, nokkia, sisäelimiä jne. Mmmm, herkullista!

Mitä tälle teurasjätteelle sitten tapahtuu? Ei. Sitä ei kiikuteta kaatopaikalle. Se jatkojalostetaan eläinten rehuksi ja lannoitteeksi. Rehuksi jalostettua lihahöyhenjauhoa ei saa Suomessa syöttää ihmisten ravinnoksi kasvatettaville eläimille, joten sitä tarjoillaankin esimerkiksi turkiseläimille. Mutta miten kaikki tämä sepustus liittyy mitenkään veteen tai haitallisiin kemikaaleihin? Lue artikkeli…

Kommentit pois päältä artikkelissa Saisiko olla antibiootein kyllästettyä lihahöyhenjauhoa?

Makeat vai keinotekoisesti makeat vedet?

Jos jostain syystä vältät tavallista sokeria eli sakkaroosia, mutta et halua luopua makeista elintarvikkeista, olet varmasti törmännyt ns. energiattomiin makeutusaineisiin. Näitä ovat esimerkiksi sakariini, syklamaatti, asesulfaami K, aspartaami, sukraloosi, taumatiini, neohesperidiini ja stevia. Lue artikkeli…

Kommentit pois päältä artikkelissa Makeat vai keinotekoisesti makeat vedet?