Vesiuutisvuoto-blogi vesialan trendeistä ja kuumimmista puheenaiheista!

Niina istuu
 

Popsi popsi protskua!

shutterstock_138421859

Grillikausi on kuumimmillaan! Polttavan hiilloksen päällä tirisee kaslerit, ribsit ja kyljykset. Suomi on proteiinihumalassa.

Otsikosta saa ehkä kuvan, että tämä postaus käsittelisi karppausta ja proteiinitankkausta. VÄÄRIN! Tässä käsitellään proteiineja jätevesien kantilta.

Länsimaissa ja myös meillä Suomessa on havaittu, että jätevedenpuhdistamoille tuleva typen kuorma on ollut jo jonkin aikaa kasvussa. Osin tämä johtuu väestönkasvusta, mutta suurin syy on proteiinipitoisen ruuan kulutuksen kasvu. Lisää maitorahkaa vaan nassuun!

Viime viikolla minua haastatteli Turun Sanomien toimittaja Simo Ahtee ja tänään lehdessä julkaistiin hänen oiva kirjoituksensa ”Sukellus viemäriin -Jätevesitutkimukset vahvistavat, että syömme rutkasti lääkkeitä ja proteiineja. Muskelit kasvavat, mutta vesistöt rehevöityvät.” Lyhyt kirjoitus aiheesta löytyy Turun Sanomien verkkosivuilta.

Haastattelun innoittamana päätin tehdä videon, jossa kerrotaan, mistä jätevesien typpi on kotoisin.

Mahtavaa kesää kaikille. Grillit kuumaksi! Kasviksetkin ovat maukkaita hiilloksella valmistettuina.

PS. Jos videon katselu ei kiinnosta, tässä samat asiat kirjallisessa muodossa:

Typpi on ravinne, jonka liiallinen määrä vesistöissä voi aiheuttaa rehevöitymistä eli vesikasvien ja levien liiallista kasvua. Vesistöihin päätyvästä typestä noin 15 % on peräisin yhdyskuntien jätevesistä. Suurin kuormittaja on maatalous, jonka osuus vesistöjen typpikuormasta on yli puolet. Rehevöityminen aiheuttaa vesistöissä muun muassa happikatoa.

Suurin osa jäteveden typestä on peräisin ihmisten virtsasta. Lisäksi typpeä päätyy jäteveteen myös ruuantähteiden sekä pesukemikaalien ja kosmetiikkatuotteiden mukana. Ihmisten virtsa on pääasiallinen typen lähde jätevedessä.

Virtsaan typpeä päätyy ravintomme typpipitoisten aineiden hajotessa ja erittyessä elimistöstämme. Ravinnossa typpeä esiintyy esimerkiksi proteiineissa, aminohapoissa ja vitamiineissa. Erityisesti proteiinit sisältävät paljon typpeä. Useimmissa proteiineissa typen osuus aineen massasta on jopa viidesosa. Proteiinipitoisia ruokia ovat esimerkiksi liha, kala, kananmunat ja maitotuotteet.

Keskimäärin ihminen tarvitsee päivässä noin 2 grammaa typpeä. Suurin osa ihmisistä kuitenkin saa ravinnosta typpeä selvästi enemmän kuin mitä olisi tarpeen. Saamme ravinnosta keskimäärin 15 grammaa typpeä vuorokaudessa eli typen ylijäämä on 13 grammaa. Proteiinipitoisen ravinnon suosion kasvu näkyy jätevedenpuhdistamoilla kohonneina typen pitoisuuksina. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla typen kuorman kasvu on jo jonkin aikaa ollut 3 % vuodessa.

Proteiinit hajoavat elimistössä aminohapoiksi. Ylimäärä aminohappoja poistuu elimistöstä. Munuaiset hajottavat aminohapot sekä myös muut typpipitoiset yhdisteet ammoniakiksi, jonka maksa muuttaa edelleen ureaksi. Urea erittyy virtsaan ja tästä edelleen viemäriin. Elimistön ulkopuolella urea hydrolysoituu takaisin ammonium-typeksi.

Jäteveden sisältämä typpi on siis suurimmaksi osaksi peräisin ravinnostamme. Typpiyhdisteet päätyvät virtsaan ja sitä kautta jätevedenpuhdistamoille. Suurin osa puhdistamoille päätyvästä typestä on ammoniumtyppeä.”

 

2 kommenttia artikkeliin “Popsi popsi protskua!”

Artikkelia ei voi kommentoida.