Vesiuutisvuoto-blogi vesialan trendeistä ja kuumimmista puheenaiheista!

Niina istuu
 

Mikä on sinun typpijalanjälkesi?

Ruuan tuotanto, kulutus ja ruokahävikki ovat suurimpia ympäristön typpikuorman lisääjiä. Typpijalanjälkilaskurilla näet kuinka suuri kuormittaja olet ja miten voit vähentää omaa jalanjälkeäsi.

Viime viikolla kirjoitin siitä, miten proteiinipitoisen ruuan syöminen lisää jätevesien typpikuormaa. Tutkin asiaa lisää ja päädyin yhdysvaltalaisten ja hollantilaisten tutkijoiden luomalle sivustolle, jossa voi laskea oman typpijalanjälkensä. Sivuston nimi on N Footprint Calculator. Naputtelin kulutustottumuksiani laskuriin ja sain tulokseksi seuraavan:

Screen Shot 2015-07-07 at 19.30.44

Suollan siis ympäristöön (HUOM Ei pelkästään jäteveteen) vuodessa 21 kg reaktiivista typpeä. Reaktiiviseksi typeksi kutsutaan typen muotoja, jotka eivät ole kaasumaisessa N2-muodossa ilmakehässä. Tällaisia muotoja ovat esimerkiksi ammonium-typpi (NH4+) sekä nitraatti-typpi (NO3-).

Mitä määrä sitten tarkoittaa ja onko se vähän vai paljon?

Sivustolta löytyy kiinnostavaa tietoa siitä, paljonko eri maissa keskimäärin päätyy typpeä henkilöä kohden ympäristöön. Saamani arvo on samalla tasolla Keski-Euroopan maissa asuvien kanssa. Selvästi eniten (lähes 40 kg/asukas/vuosi) typpeä ympäristöön pukkaavat yhdysvaltalaiset.

Laskurin tuloksesta näkee, että suurin osa typpikuormasta johtuu ravinnosta. Tästä kuitenkin pienempi osa on tulosta ruuan syömisestä, sillä typpikuormaa nostaa varsinkin ruuan tuotanto. Syödyn ruuan typpi päätyy jätevedenpuhdistamoille, jotka poistavat siitä osan ja näin ympäristökuormitus kulutetun ruuan osalta vähenee.

Miten ruokavalio vaikuttaa typpijalanjälkeen?

Testasin, paljonko typpijalanjälki pienenisi, jos korvaisin punaisen lihan kanalla, kalalla, pavuilla ja linsseillä. Jalanjälkeni pieneni kolmella kilolla. Kokonaan lihaton, mutta kananmunia ja maitotuotteita käyttävällä dieetillä tästä saisi vielä kolme kiloa pois.

Miten typpijalanjälkeä voi pienentää?

Kasvispitoisen ruuan lisäksi on myös muita keinoja pienentää typpijalanjälkeä:

1) Lisää kasvisten ja erityisesti kasvisperäisen proteiinin määrää ravinnossa.

2) Vähennä proteiinien kokonaiskulutusta.

3) Suosi lähi- ja luomuruokaa.

4) Eläinproteiinien osalta suosi kanaa ja kalaa.

5) Vähennä ruokahävikkiä!

Erityisesti viimeinen kohta voi olla melko merkittäväkin typen lähde ympäristössä. Yhdysvalloissa kolmasosa ostetusta ruuasta päätyy jätteeksi. Suomessa tilanne ei ole näin paha, mutta täälläkin roskikseen tiensä Kuluttajaliiton mukaan  löytää 6 % kaikesta kuluttajien ostamasta ruuasta. Koko ravitsemusalan (kotitaloudet, teollisuus, kauppa ja ravitsemispalvelut) yhteenlaskettu ruokahävikki on  noin 10–15 prosenttia kulutetusta ruuasta. 

Saa syödä -sivuston tietojen mukaan roskikseen heitetään vuodessa 42 miljoonaa kiloa eineksiä, lihaa, kalaa, kananmunia ja maitotuotteita. Proteiineissa typen osuus voi olla jopa 20 % massasta. Koska 42 miljoonaan kiloon lasketaan myös eineksien hiilihydraattipitoisia osia, voidaan arvioida, että määrästä 10 % on typpeä. Se tarkoittaa siis arviolta 4200 tonnia typpeä ympäristöön vuodessa. Ja tässä luvussa ei ole mukana lopun n. 100 miljoonan kilon ruokahävikin typpikuormaa!

Vertailun vuoksi kerrottakoon, että vuonna 2010 jätevedenpuhdistamoilta laskettiin vesistöihin typpeä 11210 tonnia, mikä on noin 15 % vesistöjen typpikuormasta. Ruokahävikin osuus aiheuttamastamme ympäristön typpikuormituksesta on siis huomattava.

Vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen löydät Saa syödä -sivustolta.

Edit (9.7.2015 klo 16:10): Suomessa on NUTS-hankkeessa tutkittu tuotantoketjujen ravinnevuotoja. Hankkeen tuore loppuraportti ”Menetelmäkuvaus ravinnejalanjäljen laskemiseksi” löytyy täältä.

Artikkelia ei voi kommentoida.