Vesiuutisvuoto-blogi vesialan trendeistä ja kuumimmista puheenaiheista!

Niina istuu
 

Suomalaiset syövät kipulääkkeitä kuin leipää!

Leipä miehen tiellä pitää. Nykyään tämä vanha sananlasku taitaisi paremminkin kuulua ”Burana miehen tiellä pitää”. Suomalaiset nimittäin syövät keskimäärin 55 ibuprofeenia (mm. Burana, Ibumax, Ibumetin, Ibusal ja Ibuxin) sisältävää JA 59 parasetamolia (mm. Panadol, Paramax ja Para-Tabs) sisältävää tabua vuodessa.  Siis keskimäärin yksi särkylääkepilleri joka kolmas päivä. Ja tähän laskelmaan on otettu mukaan kaikki suomalaiset vauvasta vaariin. Lisäksi käyttö tuntuu lisääntyvän vuosi vuodelta hurjempaa tahtia.

Laskeskelin nimittäin erästä julkaisua varten lääkeaineiden käyttömääriä Suomessa. Aiemmin olin väitöskirjassani tehnyt samanlaista tarkastelua, mutta seuranta loppui vuoteen 2005. Nyt vuosien tauon jälkeen palasin laskelmien pariin ja yllätys oli suuri, kun tajusin kuinka paljon lääkkeiden kulutus oli ”poissaollessani” kasvanut.

Suomen lääketilaston mukaan tulehduskipulääkkeiden käyttö on 2000-luvulla kasvanut 30 %. Tästä kasvusta suurin osa johtuu kahden lääkeaineen, ibuprofeenin ja parasetamolin kulutuksien kasvusta (katso kuva). Vuonna 2011 niitä napsittiin Suomessa yhteensä 280 tonnia. Asukasta kohden tämä tekee vuodessa yli 50 grammaa eli yli 110 kipulääketablettia.

Mistä tämä kasvu johtuu? Hoidetaanko kipua nykyään herkemmin? Vai popsimmeko me vain lääkkeitä herkemmin?

On helpompaa ottaa särkylääke, kun hieman kolottaa, kuin lähteä ulos kävelylle, venytellä tai rentoutua. Nyky-yhteiskunnassa kiire ja stressi ovat melkein itseisarvo ja kipulääkkeiden käyttö hyväksyttävää ja jopa suositeltavaa.

Apteekeista saa nykyään särkylääkkeitäkin 30 tabletin pakkauksissa. Pillereiden kohdalla on käymässä samoin kuin karkkien ja sipsien kanssa. Ennen karkkipussit olivat pikkuisia 50-100 gramman pussosia, nyt kauppojen hyllyt notkuvat valtavista superhypermättömix-pusseista. Yllätys, että makeisten kulutus on Suomessa kasvanut. Olisiko näin käymässä myös kipulääkkeiden kohdalla? On kovin helppo jo ennaltaehkäisevästi napsaista pari särkylääkettä, kun niitä nyt tuolla kaapissa sattuu olemaan.

Trendi on huolestuttava. Se kertoo siitä, ettei lääkkeisiin suhtauduta tarpeeksi suurella vakavuudella. Jokainen lääkeaine on elimistölle vieras aine ja niiden käytöllä on aina sivuvaikutuksia. Tiesittekö naiset, että ibuprofeeni esimerkiksi voi ehkäistä munasolun irtoamisen. Raskaaksi haluavien naisten ei siis suositella syömään tätä ainetta sisältäviä lääkkeitä ovulaation aikaan. Vaikutukset ovat mittavia myös ympäristölle. Mitä enemmän me syömme lääkkeitä sitä enemmän niitä päätyy ympäristöön ja niiden eliöihin kuten kaloihin.

Vain me itse voimme vaikuttaa siihen mitä suuhumme pistämme. Seuraavan kerran, kun olet laittamassa sinne särkylääketablettia, mieti onko se tosiaan tarpeellinen. Voisiko saman asian ajaa vaikkapa kävelylenkki tai parin tunnin unet?

 

 

 

2 kommenttia artikkeliin “Suomalaiset syövät kipulääkkeitä kuin leipää!”

  1. Otto Järvinen
    8.3.2013 12:23

    Itse törmäsin muutamia kuukausia sitten Pohjoismaiden neuvoston teettämään tutkimukseen lääkeaineiden riskinarvioinnista Pohjoismaissa vuosien 1997-2007 välillä, josta oli nähtävissä juurikin tämä sama trendi. Mielenkiintoista tutkimuksessa oli että siitä pystyi hyvin vertaamaan eri maiden käyttökaavoja ja jopa 2-tyypin diabeteksen lääkehoidon kehitystä ja kasvua metformiinin kulutuksen kautta. Jos mennään hieman sivuraiteille riskiasioihin niin jutustahan tekee erittäin mielenkiintoisen se että ympäristöriskien arvioinnit tehdään tavallisesti yhden vuoden myyntien perusteella eikä tällaisia käyttömäärien muutoksia oteta (tai pystytä ottamaan?) huomioon, mutta tässä tutkimuksessa riskien kehittyminen nähdään hienosti.

    http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2009-587

    Olisikohan missään arvioita minkälaisia määriä näitä yleisesti käytettyjä ja pienen ostokynnyksen omaavia lääkkeitä jää kaappeihin lojumaan, päätyy takaisin virallisiin apteekkien keräyspisteisiin, huljautetaan pönttöön tai heitetään kotitalousjätteisiin? Itsellänikin näyttäisi esim. olevan vanhoja kipugeelejä kaapin perukoilla…

    – Otto

    • 11.3.2013 16:14

      Hei Otto ja kiitos paljon linkistä mielenkiintoiseen tutkimukseen!

      Yliopiston apteekki on ainakin tehnyt tutkimuksia siitä, kuinka paljon jätteitä hävitetään oikeaoppisesti apteekkiin ja kuinka paljon niitä päätyy sekäjätteen mukana kaatopaikoille tai viemärin kautta jätevesiin. Itselläni on muistiin kirjattu sellaiset luvut kuin 32000 kg kaatopaikoille ja 29000 kg viemäriin (tämä luku on tablettien määrä eli ei suoraan vaikuttavan lääkeaineen määrä). Lisäksi Yliopiston apteekki on tehnyt kyselytutkimuksia, joissa apteekin asiakkailta on tiedusteltu lääkejätteen hävittämiseen liittyviä asioita. Tässä linkki tiedotteeseen aiheesta: http://www.yliopistonapteekki.fi/fi/yritystiedot/media/tiedotteetjauutiset/Pages/Lahesjokatoisessasuomalaiskodissavanhentuneitalaakkeita.aspx

      Tutkimuksen mukaan siis melkein joka toisessa kodissa on vanhentuneita lääkkeitä eivätkä kaikki tosiaan edes tiedä, miten niitä kuuluu oikeaoppisesti hävittää. Onneksi apteekit ovat tiedostaneet asian ja kampanjoineet tietoisuuden lisäämiseksi. Yliopiston apteekin mukaan tilanne on parantunut viime vuosien aikana eli ihmiset kiikuttavat lääkejätteen apteekkiin, josta se johdetaan hävitettäväksi asianmukaisella tavalla.

Artikkelia ei voi kommentoida.